Eilen oli 8. ja kamalin ajotunti. Alku meni ihan ok. Lähettiin tiksistä kohti puistolaa, siitä puksun kautta ogeliin. Ogelissa sitten Vee käski kääntymään johki ja minä käännyin, sitten Vee käski pistää parkkiin tien sivuun ja rupes kyselee millasella tiellä ollaan ja huomasinko että tie on yksisuuntainen ja niin päin pois, juu en huomaanu. No käytiin siinä sitten läpi yksisuuntasen sääntöjä, millä kaistalla milloinkin pitää olla jne. Siitä sitten lähettiin taas liikenteeseen, niin kauan meni hyvin kunnes tuli alamäki jossa Vee sanoi että seuraavasta oikealle. Vauhtia oli ihan liikaa, samoin vaihde oli liian isolla jotenkas kääntyminen käskettyyn suuntaan meni hippasen vaaralliseksi puuhaksi, Vee polkas jarrun pohjaan ja auto töksähti sitten siihen. No pienen palaverin paikka taas, mikä meni pieleen ja mitä seuraavalla kerralla TÄYTYY muistaa. No ei se mitään se tilanne meni siinä ja jatkettiin matkaa johki hemmetin kapeille pikkuteille jossa oli vielä autoja parkissa vastaantulijan puolella, no onneksi ei kukaan tahtonu tulla vastaan vaikka vastaantulijahan siinä olisikin joutunut väistelemään. Jälleen meinasin keräillä muiden autojen peilit muistoksi, mutta Vee kielsi. Mokoma. =) Sanoi vaan että mikäli haluan harrastaa peilien keräilyä pitää se tehdä jollain muulla kuin sen autolla. Jälleen auto parkkiin jossain "pikkutiellä". Vee kyseli että missä me ollaan, ei pienintäkään ahjua, sen verta helposti mut saa eksytettyä. No oltiin jossain päin käpylää. Siinä taas sitten parkissa käytiin läpi tasa-arvosia risteyksiä kuka väistää ketä ja mitä muuta pitää huomioida kuin autot ja jalankulkijat, jotain jota ei ole missään muualla kuin helsingissä. No ratikatpa hyvinkin.
Jälleen matka jatkui ja aaaapuuuva. tuusulantielle (?) ja kehälle, motarille, kääk! Vähänkö oli pelottavaa ajaa satasta kun molemmilta puolilta meni kokoaika autoja ohi. Musta ainakin tuntu että seilaan sillä omalla kaistalla laidasta laittaan, no pysyin sentäs omalla kaistalla kuitenkin. Ihana ruuhka siellä oli ja jossain vaiheessa vauhti putoilikin onneks sinne viiteen kuuteenkymppiin. Yritin pitää väliä edellä ajavaan, mutta muut pälliääliö autoilijat tunki tukkimaan mun turvavälini. Loppu matka menikin sitten ihan mukavasti ja autokoululla taas kulmaperuutus parkkiin. Tyhmä olin kun menin kysymään miten päin se tahtoo mun parkkiin auton pistävän, oisin voinu vaan ajaa sen sinne jos en ois kyselly.
Hengissä selvittiin. Vaikka vauhtia ja vaarallisia tilanteita matkan varrella olikin.

Ens kerralla onkin sitten vuorossa pimeäajo. Ilmeisesti autoon tulee muitakin oppilaita, saas nähä iskeekö paniikki kun on muitakin kyydissä kuin Vee taikka Tee. Toivottavasti en mokailis enää enempää.